keskiviikko 16. lokakuuta 2013

Paljon hyvää ja vähän huonoakin

Tänään oli pyykkipäivä. Aamulla reippaasti pakattiin vaatenyssykät mukaan ja roudattiin ne noin kilometrin päässä olevaan pesulaan. Siellä oli kaksi nuorta miestä, jotka eivät puhuneet englantia lainkaan. Selvitimme heidän palveluhinnastoaan osoittamalla, että pyykit ovat tulossa pesuun ja kaikki oli ok. Mies näytti kellostaan, että kuudelta voisimme palata takaisin. 

Ajattelimme viettää viimeistä Bangkok-iltaa itseämme hemmotellen. Menimme thai-hierontapaikkaan, jossa Leea otti jalka- ja Jenni yläkropan hieronnan. Käsittely oli vähän erilaista kuin Suomessa, mutta ihanan rentouttavaa. Muutamaa mustelmaa odotellessa...

Hieronnan jälkeen nukuttiin hotellilla makoisat parin tunnin unet. Herättiinkin sopivasti kuudeksi pyykkejä hakemaan! 

No...

Mies oli vaihtunut, nyt siellä oli täysin uudet kasvot meitä vastaanottamassa. Hän heti tiesi, millä asialla olemme ja haki pyykkinyssykät kaapista. Ihmettelimme vähän, kun ne olivat edelleen mytyssä muovipusseissa. Mies alkoi lajitella vaatteita siinä ostoskeskuksen aulassa kaikkien nähden. Hän otti alusvaatteet pesupusseista ja pyöritteli niitä selvitellen, mihin kategoriaan kuuluvat. Urheilurintsikat olivat varsinkin suuri hämmennys. Meitä alkoi vähän hävettää ja kun naurahdimme, mieskin alkoi hihitellä ja meni penkomaan alusvaatteita pöydän taakse kumartuen. Pikkuhousut lentelivät ympäri lattioita, ja jokaiset rintsikat saivat miehen kihertämään. Meitäkin nauratti tässä vaiheessa aika paljon. Sen jälkeen tuli muiden vaatteiden vuoro. Mies otti jokaisen vaatekappaleen erikseen ja tutkaili, mikä mikäkin on. "Trousers, undershirt, dress". Kun vaatteet oli purettu, hän alkoi lajitella niitä omiin pinoihin. Tässä vaiheessa aloimme jo auttaa, koska aikaa vaan kului. Laitettiin mekot, paidat ja housut omiin pinoihinsa. Tämän jälkeen ne tietenkin vielä piti laskea, joten mies kävi jokaisen vaatekappaleen vielä kolmannen kerran läpi. Hän merkkasi lapulle, montako mitäkin vaatetta oli. Sitten mies teki pitkän laskutoimituksen laskimellaan, ja tässä välissä me jo viikkasimme vaatteet pakattaviksi. Mies näytti meille yli 40 euron loppusummaa ja kertoi, että voimme tulla hakemaan pyykit lauantaina. MITÄ?? Eikö ne olleetkaan vielä puhtaita? Kielimuurin takia emme saaneet miestä ymmärtämään, että olemme lähdössä jo seuraavana päivänä, emmekä voisi odottaa lauantaihin. Pakkasimme vaatteet 20 minuutin shown jälkeen takaisin kassiin (mies noukki heittelemänsä LIKAISET alusvaatteet hämmentyneenä naureskellen) ja lähdimme roudaamaan likapyykkiä takaisin hotellille. Että sellaista... Teimme päätöksen, että ainakaan alusvaatteita ei enää viedä kenenkään muun pestäväksi.

Pyykkirumban jälkeen piti ottaa vähän hermolepoa hotellilla, mutta illaksi suuntasimme jo muihin tunnelmiin. Meiltä kolmen minuutin kävelymatkan päässä on hotelli, jonka katolla on hulppea näköalaterassi. Siellä ystävällinen ladyboy otti meidät vastaan ja saattoi drinksuille. Näköalat olivat ihan mielettömät!





Meidän hedelmä- ja marjadrinksut

Hissillä menossa kerrokseen 45

Tänne täytyy ehdottomasti tulla toistekin! 

Illalla kun yritimme saada unta, alkoi salamoida taivaan täydeltä. Huone vaan välkkyi, mutta jyrinää ei kuulunut. Näissä diskovaloissa unen saanti oli vähän hankalaa kummallakin. Jenni tuli myös jostain syystä melko huonovointiseksi, eikä senkään takia saanut nukuttua. Olimme illalla syöneet kaupasta ostettuja chili-basilika-sipsejä ja karamellisoituja popcorneja. Niillä Jenni päättikin laatoittaa wc:n uudelleen. Tai ainakin roskiksen. Huono olo loppui siihen, mutta unettomuus vaivasi koko loppuyön. Aamulla olo oli todella voimaton, ja meillä olisi ollut huoneen luovutus kello 12. Päätimme kuitenkin maksaa vielä yhdestä yöstä (18€), jotta voisimme levätä koko päivän. Illalla kymmeneltä lähtee yöjuna kohti Surat Thania, ja siellä meidän olisi tarkoitus matkustaa. Päivällä Jennille nousi vielä kuume, joka toivottavasti on selätettävissä kuumelääkkeillä. Tulihan se ruokamyrkytys sieltä! 

Muutenkaan sängyssä löhöily ei kuulosta yhtään hassummalta tavalta viettää tätä päivää. Ensi kerralla kuulumiset lähetetäänkin Koh Phanganin saarelta. Siellä on lauantaina suuret full moon partyt, jotka on pakko nähdä. Bloggaamme seuraavan kerran rantabungalowistamme!

3 kommenttia:

  1. Voimia Jennille! Noissa drinksujen jääpaloissa ja -murskassa piilee kans aika usein paljon pöpöjä. Mut kai se on hyvä heti alkujaan totutella paikallisiin pöpöihin, eiköhän se masu ajan kanssa totu niihin lievimpiin ;)

    VastaaPoista