Koh Phi Phi vol. 2

Pitkään mietittiin, mennäänkö Koh Jumille (pieni, rauhallinen saari) vai full mooneja viettämään Phi Phille. Ehkä me oltiin rentouduttu tarpeeksi, koska päädyttiin jälkimmäiseen. Jälkikäteen ajateltuna se oli hyvä päätös, sillä koko viikko oli todella sateinen ja myrskyinen. Phi Phillä se ei niin haittaa, koska saari herää eloon vasta öisin, eikä silloin ole säällä väliä. Voi miten hienoa oli mennä ensimmäistä kertaa tuttuun paikkaan! Ei tarvinnut suunnistaa ja pähkäillä, tiedettiin heti minne mennä. Valittiin sama hotelli siitäkin huolimatta, että sinne kuuluu yökerhojen jytke. Tällä kertaa ehkä kahtena yönä ehdittiin sitä kuunnella, muina tultiin vasta jytkeen loputtua nukkumaan.

Siellä taas vaihteeksi turvallisessa taksikyydissä. Tällä kerralla ei ollut mitään, mistä pitää kiinni. Penkit olivat auton lavan korkeudelle, joten myöskään selän takana ei ollut mitään. Tuuripeliä!

Jopa laivamatka tänne tuntui mukavalta, harvinaista. Seuraavassa kuva tytöstä, joka näyttää, miten ei kannata istua mekko päällä. Huh!

Jääköön tämä kuva suurentamatta.

Saarella huomattiin, että juhliminen ei jää pelkkiin full moon partyihin. Samana päivänä vietettiin valon juhlaa, Loy Krathongia, jolloin ihmiset lähettävät merelle ja taivaalle lyhtyjä. Juhla on kuulemma paikallisten suosiossa. Yöllä eksyttiin baariin, jota ei oltu ennen huomattu. Se oli täynnä paikallisia, ja näin turistina siellä tuli vähän orpo olo. Musiikki oli hassua thai-musiikkia, jonka tahdissa kaikki tanssivat ihan hulluina. Muina iltoina tämä baari oli totaalisen tyhjä ja hiljainen. 

Aikamoista bilettämistähän Phi Phi on täynnä. Julkaisukelpoisia kuvia on vain vähän (eikä viitsi laittaa tuntemattomien ihmisten naamoja tänne), mutta tässä jotakin:

Irkkupubi oli valmistautunut juhlailtaan

Ibiza bar ja loistava henkilökunta!

Baarin nimi on Stoned, viimeksi kun käytiin, se oli toned. Nyt se on enää D-baari.

Näitä myytiin mereen laitettavaksi (ilmeisesti)

Tarviitko tulta? (kuvassa ei ole kumpikaan meistä)

Tulishowta taas vaihteeksi

Ei, en hypännyt!

Alkoholi on halpaa, joskus jopa ilmaista

Välillä tulee otettua onnistuneita kuvia! :D

Jotta kaikki ei olisi pelkkää hauskanpitoa, tultiin molemmat kipeiksi. Ensin oli Leealla kuumetta, sitten Jennillä. Pari yötä ja päivää meni aika tuskaisesti, 39 astetta alkaa jo viedä voimia. Taisipa olla taas jonkinlainen ruokamyrkytys kyseessä, vaikka eipä mikään ihme. Onneksi meillä oli kaksi kissaa kylässä ilahduttamassa :)

Ja jatkuvastihan piti painia

Ruokapaikat ovat tosiaan välillä ihan mielenkiintoisia. Monesti rumimmissa paikoissa saa parasta ja halvinta ruokaa, niissä paikallisetkin käyvät. Kääntöpuolena saattaa olla epähygieenisyys (tosin en tiedä onko hygieniataso yhtään sen parempi "hienommissakaan" paikoissa). Monessa ravintolassa näkee kissojen ja koirien makoilevan ruokapöydillä. Astioita pestään mitä kummallisimmissa olosuhteissa ja kenenkään ei näe pesevän käsiään esim. rahojen ja ruokien käsittelyn välissä. Lihat ja merenelävät makaavat tuntikausia auringossa kärpästen piirittämänä. Jäitä kuskataan verkkomaisissa pusseissa, ja kerrankin nähtiin yhden miehen nuijivan jääpussia maassa metalliputkella. Nam nam! Mutta toisaalta taas liian niuho ei voi olla. Eihän täällä voisi syödä tai juoda mitään... Totutaanpahan nopeammin! Nyt huomaa ottavansa asiat täällä paljon rennommin, ja tulee välillä syötyäkin sellaista, mitä ei olisi ekoina päivinä todellakaan valinnut. 

Tältä näyttää parhaat paikat

Rennosti täällä tulee otettua vähän muissakin asioissa. Tutustuttiin jo viime reissulla yhden tatuointiliikkeen henkilökuntaan ja tämänkin viikon aikana istuttiin siellä monta kertaa. Yksi ei puhu lainkaan englantia ja toinenkin vain vähän, mutta se ei haitannut yhtään. Kuunneltiin thai-reggaeta ja muuta musaa, ja laulettiin yhdessä. Meillekin on jo tullut pari uutta suosikkibiisiä. Tunnelma on loistava. Syödään yhdessä vuorotellen tarjottuja eväitä ja kummasti siellä vaan kommunikointi onnistuu ilman yhteistä kieltäkin. Tatuoinneista puhuttiin vain sen verran, että kerroimme ettemme ole niistä kiinnostuneita. Meille esiteltiin tatuoinnin tekoon tarkoitettua bambutikkua, ja meni hetki ennen kuin Jenni antoi ilman neuloja edes pelkällä tikulla demonstroida, miten homma toimii. Huh, pelottavaa! Bambutikun päähän siis laitetaan kuusi neulaa narulla kiinni ja sillä sitten tökitään mustetta ihon alle. Tatuoinneista ei sitten puhuttu sen koommin, kunnes... 

Yhtenä iltana Leea halusi katsoa kukkatatuointeja. Meni 15 min ja sellaista oltiin piirtämässä Leean nilkkaan (ja siis ihan vapaasta tahdosta). Ajatuksena oli, että voisi vähän katsoa, miltä sellainen ehkä joskus siinä näyttäisi. Hienohan se oli, ja muutamassa minuutissa oli neulat viritelty bambutikkuun (korostan, kukaan ei painostanut mihinkään). Kolmen tunnin takomisen jälkeen nilkassa oli hieno tatuointi! 

Hymyilyttää :)

Hanskat on, mutta täytyihän sormus saada hanskojen päälle! :D 

Tittididii!

Että sellaista...

Seuraavana aamuna Leea sanoi Jennille: "No kai säkin nyt otat" ja siinä ei sitten kovin kauan asiaa mietitty. Jenni piirteli hahmotelman haluamastaan kuvasta, joka kiikutettiin tatuoijille. Ne oli siellä aika ihmeissään, kun meistä kahdesta neulakammoisesta olikin kuoriutunut tatuointivimmaisia. Illalla mentiin taas tuttuun paikkaan, ja noin seitsemän tunnin päästä myös Jennillä oli tatuointi. Simsalabim! Jos jotain nää tatuoinnin symboloi, niin ainakin spontaaniutta. 

Olin itsekin ihmeissäni, kun annoin jonkun koskea partaterällä käteeni.

Eikä edes sattunut yhtään! Tuolissa pystyi hyvin nukkumaan

Tittididii!

Tatuoinnin oli nopeesti hyvässä kunnossa (paranee paremmin kuin koneella tehdyt) ja muutenkin kokemus oli hyvä. Nyt on matkamuistot meillä, kelpaa vanhana muistella.

Phi Phi jätettiin haikein mielin taakse, seuraavana vuorossa olisi Khao Lak ja sukelluskurssi!