lauantai 7. joulukuuta 2013

Krabi Town

Krabi Town on ollut aika mitäänsanomaton paikka. Pieni kaupunki, jossa on pienet kuviot. Iltatoria, aamutoria, päivätoria ja ties mitä toria. Kaupungilla on tullut käppäiltyä jonkin verran, mutta eipä siellä järin paljon katseltavaa ole. Leea lähti parin päivän jälkeen käymään Pohjois-Thaimaassa ja Jenni jäi Krabille. Kohdataan taas ensi viikolla Samuilla, ollaan siellä viikon verran ja sitten reissataan hetki omilla tahoillamme. Suunnitellusti, ei riitojen takia :D Meidän reissaaminen on mennyt tosi kivasti, halutaan samoja asioita. Joskus on kuitenkin hienoa myös olla yksin, siinäkään ei ole mitään vikaa!

Hienot liikennevalot täällä kyllä on!

Ronsuja liikenneympyrässä

Astetta massiivisempi katulamppu
Korukaupassa oli suloinen koiranpentu (aina näitä kuvia :D)

Saisko olla pikkuletit? 
Moni kakku päältä kaunis, vaan entäs sisältä? Täällä ei ainakaan kovin moni. Jostain syystä nää ei osaa tehdä taikinasta muuta hyvää kuin kevätkääryleitä.

Näkymä huoneesta

Näin se kierrätys toimii. Laidan yli vaan!

Meidän piti hankkia pidennykset meidän viisumeille. Se olikin taas reissu! Käveltiin varmaan 1,5 tuntia hakemassa immigration officea, eikä mistään löytynyt (netin mukaan piti olla siellä missä oltiin). Lopulta palattiin takaisin keskustaan ja otettiin taksi alle. Nyt saadaan olla 7.1. asti Thaimaassa, jos halutaan. 

Ja vaikka meidän tarinat näistä matkoista ja muista epäonnisista tilanteista kuulostaa ehkä pessimistisiltä, meitä ne lähinnä ainakin täällä naurattaa. On vain kiva teillekin antaa realistinen kuva tästä maasta, ei pelkästään niitä paratiisirantoja. Kivaa täällä on joka tapauksessa, ei ole ikävä Suomen talveen!

Viisumitoimistoa etsimässä kauniissa säässä

Missäs maassa me oltiinkaan?
Angry Birds on täällä(kin) kova juttu. Nähtiin kerran jopa auton antennin päässä vihainen lintu. Täällä ne oli maalattu yhden kahvilan pöytiin ja tuoleihin. 

Hyvä Suomi!


Vielä kuvia iltatorilta:




Ja taas vihaisia lintuja! Nää on niitä hienoja vessanmattoja :D


Hirtettyjä vähemmän vihaisia lintuja

Palaamme blogin ääreen taas ties mistä. Hyvää joulukriisiä kaikille!







Khao Lak

Käytiin matkalla Phuketissa moikkaamassa meidän räätäliä. Syötiin siinä ihan rauhassa ruuat ja muutenkin otettiin rennosti. Kun piti lähteä taksilla bussiasemalle, meille kerrottiin, että viimeinen bussi lähtisi seitsemältä. Sen jälkeen saattaisi lähteä vielä yksi, mutta siitä ei ollut varmuutta. Kello oli puoli seitsemän ja meidän taksikuski ihan stressissä ruuhkan takia. Meihin on jo tarttunut paikallinen asenne sen verran, ettei paljon jaksettu stressata. Eipä ole ensimmäinen kerta, kun matkassa on mutkia. Kun kello löi seitsemän ja jumitettiin edelleen ruuhkassa, pyydettiin taksikuskia heittämään meidät suoraan Khao Lakiin. Kumpikin meistä maksoi ihan mielellään 20€ siitä, ettei tarvitse sählätä bussien kanssa, ja että päästään suoraan perille. Kuskikin vähän rentoutui ja soitettiin sille iPadilta suomalaista musiikkia ja kaikenlaisia klassikoita. Meillä oli oikein viihtyisä ja rento taksimatka, kyllä kannatti maksaa! Vähän vain jännitti edellä ajanut täysperävaunurekka, jonka kuski oli humalassa. Koko auto heitteli välillä puolelta toiselle, mutta mitä muut autoilijat tekee? Ei mitään. Suomessa olisin soittanut poliisin. Onneksi päästiin siitä ohi ja matka jatkui turvallisesti perille asti. 

Perillä meitä odotti Jennin kaveri Tomppa ja tämän ruotsalainen tuttava Mats, joka pitää Khao Lakissa guest housea nimeltä Valhalla. Paikka oli oikein viikinkihenkinen ja siellä pörräsi paljon leppoisia moottoripyöräilijöitä. Voimme suositella lämpimästi, mukavia ihmisiä! 




Tomppa lupasi viedä meidät sukeltamaan. Leealla kurssi olikin jo suoritettuna, mutta Jenni suoritti sen nyt täällä. Tompalla on kaverinsa kanssa Khao Lakissa ja Phuketissa oma firma Sea Beyond, jota voimme myöskin hyvillä mielin suositella! Ammattitaitoista ja rentoa opetusta hyvällä huumorilla höystettynä :) Saimme ihan privaattikurssin, mikä oli tosi hienoa. Jenni sai edetä omalla tahdillaan, eikä tarvinnut paljon muita odotella. Kurssi meni tosi kivasti ja käytiin kahtena päivänä sukeltamassa, yhteensä neljä sukellusta. Kaloja näkyi vaikka millä mitalla, niiden seassa oli hauska uiskennella. Nyt ollaan molemmat sitten sukeltajia, ja tästä se vasta alkaa! Valitettavasti vedenalainen kamera oli rikki, joten emme saaneet yhtään kuvaa pinnan alta. Toivottavasti seuraavalla kerralla. 

https://www.facebook.com/SeaBeyond.th

Tomppa ja treeniallas

Täällä harjoiteltiin varusteiden käyttöä

Seuraavana päivänä päästiin jo tositoimiin 

Kolmantena päivänä keskittyneet sukeltajat tekemässä paritarkastusta. Tärkeintä tietenkin on tarkistaa, toimiiko kaverin vararegulaattori, jos oma ilma sattuisi loppumaan :P
Sukelluspäivät olivat todella väsyttäviä, eikä meistä juuri muuhun ollutkaan. Valhallan avajaisia vietettiin yhtenä iltana, paikalla oli vieraita ja hyvää ruokaa. Meitä lähellä oli tori, jossa käytiin taas vähän katselemassa paikallista meininkiä. 



Keltaisia vesimeloneja

Ostaisitko lihat tästä?


Ostettiin leipää ja sen päälle kurkkua ja paprikaa, taivaallista!




Siitä ois saanu ötököitä. Ei ihan heti tehnyt mieli ostaa.

Meidän päivällinen

Mustaa sticky ricea, huippuhyvää!

Khao Lakissa oli paljon luontoa. Tomppa asui talossaan keskellä viidakkoa, siellä oli todella rauhallista. Kateeksi kävi kun katsoi sitä terassia lasiovineen ja keittiön ikkunan vieressä kasvavia banaaneja ja mangoja. Kateeksi ei käynyt, kun katsoi sitä skorpionin raatoa ulkoportaalla. Puolensa ja puolensa :D 

Kuvia Khao Lakista:






Jenni sai vesipullon ja tämän. Pienen hämmennyksen jälkeen vakoitiin viereisessä pöydässä istuvaa munkkia ja saatiin vahvistus: kyllä, vesi kuuluu kaataa sinne, vaikka tilaa ei juuri olekaan.



Siinä vielä vähän ruokatunnelmia. Me ollaan tykätty tosi paljon kaikista ruuista, eikä juuri mikään ole vielä tökkinyt (mitä nyt pari päivää ruokamyrkytysten jälkeen). Kasvikset on täällä mukavan rapsakoita, ja monessa paikassa curryt hyvän tulisia. Riisi on koostumukseltaan täydellistä ja muutenkin maut ovat kohdallaan! Alle viiteen paikkaan koko reissun aikana ollaan oltu pettyneitä, muuten ei ole ollut ruuassa valittamista.

Khao Lakista meidän oli tarkoitus mennä käymään Bangkokissa, mutta koska siellä on väkivaltaiset mielenosoitukset meneillään, päätettiin lähteä Krabi towniin. Niin taas varailtiin uutta kyytiä ja päästiin aina niin mukaviin rinkanpakkaushommiin! Miten sen kiinni saaminen on aina yhtä täpärällä?

Koh Phi Phi vol. 2

Pitkään mietittiin, mennäänkö Koh Jumille (pieni, rauhallinen saari) vai full mooneja viettämään Phi Phille. Ehkä me oltiin rentouduttu tarpeeksi, koska päädyttiin jälkimmäiseen. Jälkikäteen ajateltuna se oli hyvä päätös, sillä koko viikko oli todella sateinen ja myrskyinen. Phi Phillä se ei niin haittaa, koska saari herää eloon vasta öisin, eikä silloin ole säällä väliä. Voi miten hienoa oli mennä ensimmäistä kertaa tuttuun paikkaan! Ei tarvinnut suunnistaa ja pähkäillä, tiedettiin heti minne mennä. Valittiin sama hotelli siitäkin huolimatta, että sinne kuuluu yökerhojen jytke. Tällä kertaa ehkä kahtena yönä ehdittiin sitä kuunnella, muina tultiin vasta jytkeen loputtua nukkumaan.

Siellä taas vaihteeksi turvallisessa taksikyydissä. Tällä kerralla ei ollut mitään, mistä pitää kiinni. Penkit olivat auton lavan korkeudelle, joten myöskään selän takana ei ollut mitään. Tuuripeliä!

Jopa laivamatka tänne tuntui mukavalta, harvinaista. Seuraavassa kuva tytöstä, joka näyttää, miten ei kannata istua mekko päällä. Huh!


Jääköön tämä kuva suurentamatta.




Saarella huomattiin, että juhliminen ei jää pelkkiin full moon partyihin. Samana päivänä vietettiin valon juhlaa, Loy Krathongia, jolloin ihmiset lähettävät merelle ja taivaalle lyhtyjä. Juhla on kuulemma paikallisten suosiossa. Yöllä eksyttiin baariin, jota ei oltu ennen huomattu. Se oli täynnä paikallisia, ja näin turistina siellä tuli vähän orpo olo. Musiikki oli hassua thai-musiikkia, jonka tahdissa kaikki tanssivat ihan hulluina. Muina iltoina tämä baari oli totaalisen tyhjä ja hiljainen. 

Aikamoista bilettämistähän Phi Phi on täynnä. Julkaisukelpoisia kuvia on vain vähän (eikä viitsi laittaa tuntemattomien ihmisten naamoja tänne), mutta tässä jotakin:

Irkkupubi oli valmistautunut juhlailtaan


Ibiza bar ja loistava henkilökunta!


Baarin nimi on Stoned, viimeksi kun käytiin, se oli toned. Nyt se on enää D-baari.

Näitä myytiin mereen laitettavaksi (ilmeisesti)


Tarviitko tulta? (kuvassa ei ole kumpikaan meistä)

Tulishowta taas vaihteeksi



Ei, en hypännyt!

Alkoholi on halpaa, joskus jopa ilmaista

Välillä tulee otettua onnistuneita kuvia! :D
Jotta kaikki ei olisi pelkkää hauskanpitoa, tultiin molemmat kipeiksi. Ensin oli Leealla kuumetta, sitten Jennillä. Pari yötä ja päivää meni aika tuskaisesti, 39 astetta alkaa jo viedä voimia. Taisipa olla taas jonkinlainen ruokamyrkytys kyseessä, vaikka eipä mikään ihme. Onneksi meillä oli kaksi kissaa kylässä ilahduttamassa :)




Ja jatkuvastihan piti painia
Ruokapaikat ovat tosiaan välillä ihan mielenkiintoisia. Monesti rumimmissa paikoissa saa parasta ja halvinta ruokaa, niissä paikallisetkin käyvät. Kääntöpuolena saattaa olla epähygieenisyys (tosin en tiedä onko hygieniataso yhtään sen parempi "hienommissakaan" paikoissa). Monessa ravintolassa näkee kissojen ja koirien makoilevan ruokapöydillä. Astioita pestään mitä kummallisimmissa olosuhteissa ja kenenkään ei näe pesevän käsiään esim. rahojen ja ruokien käsittelyn välissä. Lihat ja merenelävät makaavat tuntikausia auringossa kärpästen piirittämänä. Jäitä kuskataan verkkomaisissa pusseissa, ja kerrankin nähtiin yhden miehen nuijivan jääpussia maassa metalliputkella. Nam nam! Mutta toisaalta taas liian niuho ei voi olla. Eihän täällä voisi syödä tai juoda mitään... Totutaanpahan nopeammin! Nyt huomaa ottavansa asiat täällä paljon rennommin, ja tulee välillä syötyäkin sellaista, mitä ei olisi ekoina päivinä todellakaan valinnut. 

Tältä näyttää parhaat paikat

Rennosti täällä tulee otettua vähän muissakin asioissa. Tutustuttiin jo viime reissulla yhden tatuointiliikkeen henkilökuntaan ja tämänkin viikon aikana istuttiin siellä monta kertaa. Yksi ei puhu lainkaan englantia ja toinenkin vain vähän, mutta se ei haitannut yhtään. Kuunneltiin thai-reggaeta ja muuta musaa, ja laulettiin yhdessä. Meillekin on jo tullut pari uutta suosikkibiisiä. Tunnelma on loistava. Syödään yhdessä vuorotellen tarjottuja eväitä ja kummasti siellä vaan kommunikointi onnistuu ilman yhteistä kieltäkin. Tatuoinneista puhuttiin vain sen verran, että kerroimme ettemme ole niistä kiinnostuneita. Meille esiteltiin tatuoinnin tekoon tarkoitettua bambutikkua, ja meni hetki ennen kuin Jenni antoi ilman neuloja edes pelkällä tikulla demonstroida, miten homma toimii. Huh, pelottavaa! Bambutikun päähän siis laitetaan kuusi neulaa narulla kiinni ja sillä sitten tökitään mustetta ihon alle. Tatuoinneista ei sitten puhuttu sen koommin, kunnes... 

Yhtenä iltana Leea halusi katsoa kukkatatuointeja. Meni 15 min ja sellaista oltiin piirtämässä Leean nilkkaan (ja siis ihan vapaasta tahdosta). Ajatuksena oli, että voisi vähän katsoa, miltä sellainen ehkä joskus siinä näyttäisi. Hienohan se oli, ja muutamassa minuutissa oli neulat viritelty bambutikkuun (korostan, kukaan ei painostanut mihinkään). Kolmen tunnin takomisen jälkeen nilkassa oli hieno tatuointi! 

Hymyilyttää :)

Hanskat on, mutta täytyihän sormus saada hanskojen päälle! :D 
Tittididii!

Että sellaista...

Seuraavana aamuna Leea sanoi Jennille: "No kai säkin nyt otat" ja siinä ei sitten kovin kauan asiaa mietitty. Jenni piirteli hahmotelman haluamastaan kuvasta, joka kiikutettiin tatuoijille. Ne oli siellä aika ihmeissään, kun meistä kahdesta neulakammoisesta olikin kuoriutunut tatuointivimmaisia. Illalla mentiin taas tuttuun paikkaan, ja noin seitsemän tunnin päästä myös Jennillä oli tatuointi. Simsalabim! Jos jotain nää tatuoinnin symboloi, niin ainakin spontaaniutta. 

Olin itsekin ihmeissäni, kun annoin jonkun koskea partaterällä käteeni.

Eikä edes sattunut yhtään! Tuolissa pystyi hyvin nukkumaan


Tittididii!
Tatuoinnin oli nopeesti hyvässä kunnossa (paranee paremmin kuin koneella tehdyt) ja muutenkin kokemus oli hyvä. Nyt on matkamuistot meillä, kelpaa vanhana muistella.

Phi Phi jätettiin haikein mielin taakse, seuraavana vuorossa olisi Khao Lak ja sukelluskurssi!